Leivinjauhe vs. ruokasooda – mikä ero ja kumpi sopii mihinkin?
Monissa leivontaresepteissä vilahtaa joko leivinjauhe tai ruokasooda – joskus molemmat. Ootko koskaan miettinyt miksi toisessa ohjeessa käytetään leivinjauhetta ja toisessa ruokasoodaa? Entä voiko niitä vaihtaa keskenään? Tässä postauksessa käyn läpi lyhyesti ja ytimekkäästi läpi, kuinka nämä kaksi eroavat toisistaan, miten ne toimivat ja milloin kannattaa käyttää mitäkin.
Leivinjauhe ja ruokasooda ovat kummatkin kemiallisia kohotusaineita, joiden päätehtävä on kohottaa leivottavia tuotteita. Ne reagoivat kemiallisesti nesteen ja/tai lämmön kanssa ja vapauttavat hiilidioksidia (CO₂), joka tekee taikinoista kuohkeita ja saa ne kohoamaan. Näitä kohotusaineita käytetään erityisesti nopeissa taikinoissa, kuten kakuissa, muffineissa, pannukakuissa ja pikasämpylöissä.
Ruokasooda ja leivinjauhe sekoitetaan taikinan valmistusvaiheessa huolellisesti kuiviin aineisiin.
Leivinjauhe vs. ruokasooda – mikä ero ja kumpi sopii mihinkin? Kurkkaa alta vinkit!
Gluteenittomat sitruuna-unikonsiemenkeksit
Ruokasooda
Ruokasooda, eli natriumbikarbonaatti (NaHCO3), on emäs ja tarvitsee toimiakseen jotain hapanta, kuten sitruunamehua, hapanmaitotuotteita, etikkaa, tummaa siirappia tai fariinisokeria. Reagoidessaan happamaan ainesosaan se tuottaa hiilidioksidia, joka saa taikinan kohoamaan. Reaktio alkaa heti nesteen ja hapon kohdatessa.
Ruokasooda nopeuttaa Maillard-reaktiota, jolloin leivottaviin tuotteisiin saadaan tummempi paistopinta ja syvempi, paahteisempi maku.
Ruokasoodan annostus on hyvin pieni, ja liiallinen määrä ruokasoodaa tekee leivonnaisista epämiellyttävän makuisia. Etenkin jos taikina ei sisällä riittävästi happoa neutralisoimaan ruokasoodan emäksisyyttä.
Leivinjauheella kohotetut gluteenittomat pikasämpylät
Leivinjauhe
Leivinjauhe koostuu kolmesta ainesosasta:
→ natriumbikarbonaatista (eli ruokasoodasta)
→ haposta (esim. natriumpyrofosfaatista)
→ tärkkelyksestä (usein maissitärkkelyksestä)
Leivinjauhe reagoi sekä heti nesteen kanssa että myöhemmin uunin lämmössä, jonka vuoksi leivonnaisen kohoaminen on hieman tasaisempaa kuin pelkällä ruokasoodalla. Koska leivinjauhe sisältää lisättyä happoa, taikinaan ei tarvitse lisätä hapanta ainesosaa aktivoidakseen leivinjauheen kohotus-ominaisuuksia. Leivinjauhe sopii sellaisenaan makeisiin ja suolaisiin taikinoihin.
Ihana sitrus-inkiväärikakku (gluteeniton, maidoton)
Milloin käyttää leivinjauhetta tai ruokasoodaa?
Ruokasooda → raskaammat taikinat, kuten suklaakakut, piparkakut, raskaammat muffinsit (esim. tuhdit suklaamuffinsit), (fariinisokeria sisältävät) keksit, irlantilainen soodaleipä.
Leivinjauhe → kevyemmät kakut ja taikinat, vaaleat keksit, sokerikakut, piirakat, kääretortut, muffinsit, skonssit, pikasämpylät, pikapullat, flatbreadit, pikapizzapohjat, teeleivät.
Molemmat → joissain resepteissä hyödynnetään sekä ruokasoodan että leivinjauheen ominaisuuksia. Tämä on yleistä esim. cookieissa sekä tuhdimmissa kakkutaikinoissa. Jos käytät molempia, huomioithan että resepti sisältää hapanta ainesosaa.
Leivinjauhe vs ruokasooda pähkinänkuoressa
- Leivinjauhe toimii itsenäisesti
- Ruokasooda vaatii happaman raaka-aineen toimiakseen
- Molemmat sekoitetetaan huolellisesti kuiviin ainesosiin taikinan valmistusvaiheessa
- Käytetään nopeissa taikinoissa kuten kakuissa, teeleivissä, pikasämpylöissä ja muffineissa
- Ruokasooda on leivinjauhetta tehokkaampaa mutta leivinjauhe on monikäyttöisempää ja useimmmiten paras tai helpoin valinta
- Ruokasoodan voi korvata leivinjauheella → jos resepti vaatii ½ tl ruokasoodaa, käytä 1 tl leivinjauhetta
- Leivinjauheen voi korvata ruokasoodalla jos taikina sisältää jotain hapanta ainesosaa (kuten sitruunaa, etikkaa, jogurttia). Jos resepti vaatii 1 tl leivinjauhetta, käytä ½ tl ruokasoodaa.
